Channy ''Jade''
Olen syntynyt
24.6.2007,
isäni on EST JUN VOITTAJA -07
Brosing
Jack Back Packer ja äitini on Tsarodej
Jack Heart.
Olen rekisterinimeltäni Channy ja kutsumanimeltäni Jade.
Kotiuduin Tirlittan kenneliin 10.8.2007, minä asun sijoitettuna perhepiirissä Tapanilassa.
Minut tullaan jalostustarkastamaan sekä silmäni, polveni että selkäni tullaan tutkimaan.
Kiitos Jonna ja Kim, kun huolehditte niin hyvin Jadesta!
Olen
pirteä ja aina iloinen russelin alku. Olen myös
osoittanut terrierin luonteeni tekemällä perheelleni
pientä kiusaa. Lempijekkuni on repiä paperia ja
ryöstellä wc paperirullia ja silputa ne. Laumaani
kuuluu ihmisteni lisäksi luppakorvakani, Pena.
Tykkään katsella parvekkeelta maisemia ja tietty
kytätä Pena-pupua, jos Pena pääsee
lattialle niin pesen sen. Ihmiset sanovat, että olen hieman
kovakourainen ja liian innokas kaveri Penalle,”mä
vaan tykkään siitä niin”.
Olen ottanut Penalta mallia ja kasvikset ovat herkkuani, muutenkin olen ruuan suhteen varsinainen herkuttelija ja aina paikalla kun jääkaapin ovi käy, onneksi minun emäntäni on kokki.
Olen ottanut tehtäväkseni vahtia taloa tarpeen mukaan ja siksi nukunkin melkein aina päivällä eteisessä, mutta yöllä on kiva kömpiä sänkyyn jalkopäähän, joskus valtaan jopa tyynyltä paikan itselleni.
En ole hirveän kova haukkumaan, ovikelloa haukahdan yleensä kerran ilmoittaakseni, että olen kotona. Joskus pihalta kuuluvat äänet saavat minut haukkumaan, mörköjä näen ajoittain, lähinnä kyllä ulkona missä sitten joskus pitää asioille haukkua. Tylsyyden iskiessä saatan perheelleni hieman valittaa ”laulamalla” ja haukottelemalla kovaäänisesti.
Suhtauduin muihin koiriin pentumaisen innokkaasti ja tykkään päästä riehumaan koirapuistoon vapaana muiden kanssa, se on kivaa! Ei ole montaa koiraa vastaan tullut, joita olisin pelännyt. Joskus harvoin vieraat ihmiset saattavat pelottaa minua hieman, jos koittavat liian innokkaasti tehdä tuttavuutta kanssani, mutta suurinta osaa ihmisistä menen itse tervehtimään häntä iloisesti viuhtoen.
Minulle on tullut jalkoihin vieterit, jotka joskus saavat ihmiset nauramaan minulle. Ehkäpä pomppiminenkin on tarttunut tuolta Penalta. Pompin sohvan käsinojien yli muutenkin aina kun innostun, hypin ilosta, joskus teen ulkona hieman uhkarohkeitakin loikkia.
Ulkona tykkään jahdata lintuja ja muita eläimiä kun kotona ei sitä saa kerran tehdä. Pentumaisuuteni ilmenee vielä ajoittaisin hepuleina, joita joskus saan..sitten on matot solmussa.
Lempileluni on koiralelu, jonka kanssa harjoittelen vetämistä, palloa olen oppinut myös noutamaan.
Meillä on joskus kylässä Unski jota tykkään sitten riivata ympäri vuorokauden. Joskus saan senkin innostumaan leikkimään kanssani ja se on sitten menoa se!
Terrierin luonteeni ilmenee myös ajoittaisena jääräpäisyytenä, jos en saa tahtoa läpi niin koitan kyllä tehdä selväksi että mitä haluan ja että en aio antaa periksi. Iikävä kyllä aina joudun taipumaan sitten lopulta, mutta aina kannattaa yrittää! -JONNA-
Olen ottanut Penalta mallia ja kasvikset ovat herkkuani, muutenkin olen ruuan suhteen varsinainen herkuttelija ja aina paikalla kun jääkaapin ovi käy, onneksi minun emäntäni on kokki.
Olen ottanut tehtäväkseni vahtia taloa tarpeen mukaan ja siksi nukunkin melkein aina päivällä eteisessä, mutta yöllä on kiva kömpiä sänkyyn jalkopäähän, joskus valtaan jopa tyynyltä paikan itselleni.
En ole hirveän kova haukkumaan, ovikelloa haukahdan yleensä kerran ilmoittaakseni, että olen kotona. Joskus pihalta kuuluvat äänet saavat minut haukkumaan, mörköjä näen ajoittain, lähinnä kyllä ulkona missä sitten joskus pitää asioille haukkua. Tylsyyden iskiessä saatan perheelleni hieman valittaa ”laulamalla” ja haukottelemalla kovaäänisesti.
Suhtauduin muihin koiriin pentumaisen innokkaasti ja tykkään päästä riehumaan koirapuistoon vapaana muiden kanssa, se on kivaa! Ei ole montaa koiraa vastaan tullut, joita olisin pelännyt. Joskus harvoin vieraat ihmiset saattavat pelottaa minua hieman, jos koittavat liian innokkaasti tehdä tuttavuutta kanssani, mutta suurinta osaa ihmisistä menen itse tervehtimään häntä iloisesti viuhtoen.
Minulle on tullut jalkoihin vieterit, jotka joskus saavat ihmiset nauramaan minulle. Ehkäpä pomppiminenkin on tarttunut tuolta Penalta. Pompin sohvan käsinojien yli muutenkin aina kun innostun, hypin ilosta, joskus teen ulkona hieman uhkarohkeitakin loikkia.
Ulkona tykkään jahdata lintuja ja muita eläimiä kun kotona ei sitä saa kerran tehdä. Pentumaisuuteni ilmenee vielä ajoittaisin hepuleina, joita joskus saan..sitten on matot solmussa.
Lempileluni on koiralelu, jonka kanssa harjoittelen vetämistä, palloa olen oppinut myös noutamaan.
Meillä on joskus kylässä Unski jota tykkään sitten riivata ympäri vuorokauden. Joskus saan senkin innostumaan leikkimään kanssani ja se on sitten menoa se!
Terrierin luonteeni ilmenee myös ajoittaisena jääräpäisyytenä, jos en saa tahtoa läpi niin koitan kyllä tehdä selväksi että mitä haluan ja että en aio antaa periksi. Iikävä kyllä aina joudun taipumaan sitten lopulta, mutta aina kannattaa yrittää! -JONNA-
