kennel tirlittan


kotikennel vuodesta 1989

Vähän minusta, historiaa ja tulevaisuuden haaveita

Ensimmäinen koira perheeseeni tuli vuonna -73,  Amerikan Cocerspanieli, Lili Marlee, ''Lili''. Lili eleli kanssamme vain joitakin vuosia, ädilleni puhjenneen astman takia, Lili annettiin Laajasaloon, jossa hän eli pitkän elämän ja jossa kävin Liliä silloin tällöin helssaamassa. Tämän jälkeen toimin luottohoitajana pienelle laivakoiralle, nimeltään herra-Enroth, useamman vuoden ajan. Vuonna -83, äitini vastusteluista huolimatta, hankin ensimmäisen oman koirani, Of Old Burdford Diamod ''Naamari'', Labradorin noutajan, sijoituskoirana. Sijoituspentue syntyi 1986. Hoidin synnytyksen sekä pennut kuusi viikkoiseksi, tästä syntyi kiinnostus koirien kasvattamiseen. Pentueen hoidosta sain palkaksi pennun, Of  Old Burdford Toyn ''Rebecca''. Rebecan kanssa teimme kaksi Tirlittan kennelin ensimmäistä pentuetta, A ja B. Labradorinnoutajaan tunnen suurta lukkarinrakkautta!

Ennen ensimmäistä omaa pentuettani 1989, kävin kennelliiton järjestämän Kasvattajan peruskurssin (-87) sekä hankin kennelnimen Tirlittan. Kasvattajan jatkokurssin kävin alkukeväällä 2008. Kävin tunnistusmerkitsijäkurssin toukokuussa 2008 ja tämän vuoden aikana yritän saada tehtyä harjoitusmerkinnät, jonka jälkeen saan viralliset oikeudet tunnistusmerkitä mikrosirulla koiria. Jatkokoulutuksena ajatuksissani on pyrkiä kennelneuvoja koulutukseen keväällä 2009.

Jäsenenä olen Suomen Kennelliitossa, Suomen kääpiökoira yhdistyksessä, Suomen Kiinanharjakoirat ryssä sekä Suomen Jackrusselinterrierit ryssä, viimeksi mainutun kautta myös Suomen terrierijärjestö ryssä. Istun jäsenenä
Helsingin kennelpiirin kääpiö- ja seurakoirajaoksessa.
                                                                         
Ennen ensimmäisen harjakoiran hankintaa, olin joitakin vuosia ilman koiraa, mutta voin sanoa, etten hetkeäkään nauttinut tilanteesta!
Ensimmäisen harjakoiran kotiuduttua meille, tiesin, että olen löytänyt oman rotuni. Vaikka harjakoirien, kuten kaiken rotuisten koirienkin, kasvattaminen on haastavaa, nautin siitä suunnattomasti. Jack Russell terrieri tuli luokseni iloisena vahinkona, Lara herätti halun kasvattaa russeleita ja tästä syystä on tarkoituksella hankittu Jackrusselinterrieri Jade. Russeli kasvatukseen haasteen tuo rodun kolme variaatiota, jotka vielä putkahtelevat pentueissa esiin, toivon, että itse pystyn Jaden kanssa saamaan mahdollisimman tasalaatuisia pentuja, tosin, koska Jade on austraalialaista tasaista linjaa, on tasalaatuisuus helpompi varmistaa. 

Minä kuluttaisin aikani 100% koirien kanssa harrastaessa, vaikken muuten, niin valokuvaten niitä metsälenkillä. Valokuvatessani koiria maastossa, mieleni lepää. Pidän erittäin paljon myös lukemisesta sekä kutomisesta, tosin siitä vähän kausiluonteisesti.

Koirien lisäksi elämässäni tärkeitä ovat mieheni Mika, poikani Kim ja Miika sekä tyttäreni Kia ja Pinja. Pikkuhiljaa myös poikieni morsiamet ovat tulossa perheeseeni kovaa vauhtia ja valtaamassa tilaa sydämessäni.   

Tyttäreni Kia on ilokseni jakamassa koiraharrastustani kaikilta osin, jopa istuen kanssani seura- ja kääpiökoirajaoksen kokouksissa.
Kia toimii ohjaajana Laralle agilityssä sekä näyttelyissä handlerina esittäen sekä Jadea että Zeldaa, poikani Kim yhdessä
Jonnansa kanssa, hoitavat esimerkillisesi ensimmäistä sijoituskoiraani, Jadea.  

Kiitokset perheelleni pitkämielisyydestä ja ymmärryksestä koirahulluuteni kanssa.       

 Minä ja harjakoirat kesällä 2007   Minä ja Lara kesällä 2007  Minä ja Mimmi kesällä 2007

Minä,  Pimu, Zelda ja Mimmi kesällä 2007        Minä ja Lara kesällä 2007                            Minä ja Mimmi kesällä 2007

                                                                                                  

Sekä harjakoira että russeli ovat erittäin valloittavia ja ihania koirarotuja, hyvinkin erilaisia, mutta silti niin toisiaan tukevia, en luopuisi kummastakaan rodusta. Omien koirieni ei tarvitse täyttää 'missin mittoja' vaan pidän tärkeämpänä terveyttä ja luonnetta, ulkomuodolliset seikat ovat sivuasia kunhan koiran rotuisekseen tunnistaa, jos koiralla on edellytyksiä enempään, katson sen bonukseksi.  Koirat ovat täyspainosia perheenjäseniämme niin iloineen kuin suruineenkin.                                 
                                           
Koiraharrastus on minulle läheinen ja mieleinen ja siihen harrastukseen olennaisena osana kuuluu myös kasvattaminen. Nyt kun oma jälkikasvuni on päässyt irti essuni naruista, on minulle jäänyt enemmän aikaa rakkaalle harrastukselleni. Kennel Tirlittaniin syntyy pentue korkeintaan kerran vuoteen, jos aina silloinkaan. Hyvänä vuonna saattaa lomat antaa myöden peräti kahteen pentueeseen. Jokainen pentue on minulle ainutlaatuinen ja tärkeä    
                              
Teen kaikkeni, että pennut jotka minulta lähtevät, saavat parhaat mahdolliset eväät matkaansa ja ovat suunnitelluista yhdistelmistä tehtyjä, mikäli minun taitoni eivät suunnitteluun riitä, käytän muiden ammattitaitoa hyväkseni. Nöyränä kuuntelen 'vanhoja konkareita' ja imen itseeni tietoa aina, kun sitä on tarjolla, jokainen päivä opettaa minulle, etten ole valmis ja aina on uutta tietoa tarjolla. Kiitokset tässä teille kaikille oppi-isilleni ja -äideilleni.

Kasvateilleni en valitettavasti voi luvata elinikäistä terveyttä sen enempää, kuin näyttely- tai kilpailumenestystäkään, koska kyseessä on kuitenkin 'elävä tavara' ja näin, koska tietyt asiat eivät vain ole minun vallassani. Pennut, jotka minulta lähtevät, saavat mukaansa rakkauden täyteisen ensimmäisen kahdeksan (joskus seitsemän) viikkoisen perheen ympäröimänä, mikrosirun niskaansa, ensieväät sekä kirjalliset hoito-ohjeet, luonnollisesti pentuni ovat aina rekisteröityjä Kennelliittoon, rotuyhdistyksen ensimmäisen vuoden jäsenyyden tarjoan, mikäli pennun uusi omistaja sitä haluaa.
Pentuja en käytä eläinlääkärissä, ellei joku pentu/pentue sitä erityisesti vaadi, vastuuni ei lopu pennun kotiin lähtöön, vaan jatkuu kasvattini koko eliniän. 

Minä teen kaikki kauppaan liittyvät paperit Kennelliiton lomakkeilla.
Mikäli jätän uroskoiraan jalostusoikeuden, maksan ensimmäisen virallisen silmä- ja polvitarkastuksen, jalostustarkistutan uroksen, mikäli siihen on mahdollisuus. Mahdolliset sijoutussopimukset tehdään aina yhdessä sijoutusperheen kanssa neuvotellen, Kennelliiton sopimuksella.

Harjakoirat trimmaan ja russelit nypin, kun yhdessä sovimme näille toimille ajan ja vakuutan, että ennen ensimmäistä omaa russelipentuettani, opettelen tuon jalon taidon, tai sitten opettelemme yhdessä kasvattieni omistajien kanssa.


Koiria kasvatan iloksi ja seuraksi roduistani kiinnostuneille ihmisille.
                                                                     
Kiitokset, kun olet tullut kotisivuilleni ja toivon, että olet viihtynyt. Ota rohkeasti yhteyttä, jos sinulle syntyi kysymyksiä koiristani, roduistani tai mahdollisista pennuista. Koiriini voi tulla tutustumaan, kun asiasta vain sovitaan.                                                                                                      

Olet sydämellisesti tervetullut sivuilleni uudelleen!

 

© 2008 Mia Peltoniemi, Hallainvuorentie 8 C 8, 00920 Helsinki puh 040 0260020 sähköposti mia.peltoniemi(a)kenneltirlittan.com